Opiskelujen aloitus
Joulun aika meni lomaillessa, talven lumet sulivat, kun tammikuun talvimyrskyt ja vesisade alkoivat.
Muutama pakkaspäivä on ilahduttanut meitä, kun on ollut kirkasta ja kirpeää.
Palstalla kävimme kuvaamassa tämän talven merkkejä.
Tammikuun vesikeli ja suuri säiden vaihtelu
on selkeästi merkki ilmastonmuutoksesta.
Se huolettaa meitä kaikkia.
Metsä on hiljainen, märkä ja silti jotenkin talvinen.
Kasvukausi on lepotilassa, osa eläimistä vaipuneena talvihorrokseen.
Pilviset, hämärät päivät väsyttävät reippaitakin.
Avuksi löysimme liikunnan painotuksen, olemme liikkuneet koulun Suomen malli-kerhoissa, pienryhmän omassa Sportti-kerhossa keskiviikkoisin.
Oppilaista on ihan kiva, että meillä on ollut futsalia eikä luistelua tai hiihtoa kerhon ohjelmassamme.
Opesta on pääasia, että olemme lisänneet liikuntaa koulupäiviimme.
Luokkatyöskentelyssä aloitimme hyvällä asenteella
Kertasimme matematiikassa allekkainkertomiset, desimaalilaskut ym. - kertotauluissa ei saanut enää tulla virheitä. Hyvä huomata!
Miten saatoimme unohtaa pinta-alan ja piirin laskemisef?
Kertaus, kertaus ja kertaus - vasta sitten eteenpäin!
Palaamme taas viikkotarinoiden kirjoitusrytmiin, jotta kirjoitustaitomme vahvistuu ja juttua alkaa syntyä helpommin.
Ihmisen biologia-jakson valmiiksi.
Siinä oli murrosiän kehityksen kulusta tärkeät asiat vielä opiskeltavina.
Mutta enemmän kuin kirjan kappaleet, meitä kiinnosti jutellen ja yhdessä keskustellen käydä aihe läpi.
Opiskeltiin, mikä muuttuu tyttökehossa ja mikä muuttuu poikakehoissa.
Ensin tirskuttiin, sitten kuunneltiin ja lopuksi kyseltiin.
Toivottavasti näihin nimettömästi esitettyihin kysymyksiin sai kuulla vastaukset.
” Miksi murroiässä tulee finnejä?”
” Miksi tyttöjen murrosikä kestää pitempään?
” Miksi poikien ääni on möreämpi?”
Tässä pienryhmämme suosittuja maantiedon pelejä - ole hyvä!
Jakson lopulla voidaan ottaa kisa, kuka tunnistaa eniten pääkaupunkeja Euroopassa. Oletko mesessä?
Haaste on annettu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti