Lehtometsätyyppi ja kaunis tammisto kutsui meitä
Lähdimme opintoretkelle Elisaareen 28.8, tällä kertaa Barösundin kautta, viimeisen Ramsjösalmen yli soutaen. Lyhyt lossimatka Fagervikintien ja Barösundin välillä herätti meidät viimeistään huomaamaan, että olemme matkalla saaristossa.https://www.fonecta.fi/kartat/elisaari,%2010270%20bar%C3%B6sund?lon=23.88183&lat=59.972251&z=13
Anne, Míko ja Callum sekä huikea määrä eväitä valmiina salmen ylitykseen. |
Kati ja Eevi etualalla, retkeläiset alkutaipaleella. |
Ja sehän on selvä - retkien parasta antia on hyvät eväät, hyvässä seurassa!
Sitten ei enää matkakaan paina.
Valkohäntäpeuroja tai hirviä emme tälläkään kertaa nähneet, mutta tiesimme, että käyty on.
Peuran papanat olivat tuoreita.
Kuljimme leppoisasti reittimme, päämääränä grillipaikka, sytykkeet ja kuivat puut olimme tuoneet mukanamme. Sahailimme hieman, veistelimme makkaratikkuja ja keskityimme olennaiseen eli makkaran ja omenoiden paistoon.
Eevi ja Anne paistovuorossa. |
Luontoretkeily omalla kotiseudulla oli tälle lukuvuodelle avattu, kauniissa Elisaaren tammimaisemissa. Muistoja ja kuvia oli nytkin roppakaupalla. Moni päätti kirjoittaa valmiiksi seikkailukertomuksensa vasta Elisaaren käynnin jälkeen.
Salaperäisiä paikkoja löytyi paljon, uhkasipa joku jäävänsä saarellekin. No, saatiin kuitenkin kaikki koululle. Hyvä niin, sillä illalla odotti vielä vanhempainilta.
Elisaaren tammimetsää. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti