Luontoretki Lilluddenille ja pönttöpulma

Luontoretkemme 19.4 Inkoon merenrantamaisemissa

Perillä!
3.lk Callumin kuva,
joka pääsi paraatipaikalle iPadin uudeksi taustakuvaksi.

Retkelle olimme valmistautuneet hyvin - tutkineet muuttolintuja, tehneet havaintoja ja katselleet kartasta Lilluddenin niemeä, jonne olimme matkalla.
Raikas ja kirkas sää suosi retkeilijöitä, rantaa kohti kuljimme puisto- ja peltomaisemien ohi.

Keväthavainnoista tärkeimpiä olivat:
* kukkiva sinivuokko
* äänihavainnot peiposta ja punarinnasta
* näköhavainnot Inkoon joen rantamilla  vierassataman suulla isokoskelosta ja harmaalokista
* kukkiva leskenlehti
* meriharakat aivan Inkoon joen suulla



Hieman ennen Lilluddenin niemenkärkeä,
käännyimme Ulappatielle, jossa pienen matkan päässä
meitä odotti päivän ensimmäinen visainen pulma.



Pönttöpulmamme:

1. Onko tämä telkän pönttö? - sen tiesimme pesivän pönttöön
2. Tämä iso, n. 80 cm korkea, n. 10 cm suuaukolla varusteltu kelopönttö tuntui liian isolta telkälle.
3. Lisäksi se sijaitsee lehtometsässä, yli 80m merenrannasta.

Tunnistatko sinä pönttöä? - Kiitämme kommenteista.

Pönttöpuuta kuvasivat Rasmus, 2.lk ja Amy, 3.lk.

 

Meistä tuntui, että pönttö voisi tosiaan olla pöllön pönttö. Selvittelimme vaihtoehtoja, lehtopöllöön ollaan kallistumassa. Moni oppilas halusi kuvata omalle Padilleen tämän n. 4 m korkeudessa olevan ison pöntön, jonka oikeasta reunasta pilkottaa kaksi linnunmunaa.

Kysymyksiä alkoi nousta lisää perille päästyämme.

 

Tulimme huomaamaan erään tosi tärkeän seikan: mitä pidemmälle matkamme eteni, sitä enemmän kysymyksiä luonto meissä herätteli.
Niinhän sen pitääkin mennä. Vastauksia selviteltiin retken jälkeen, taas luokkaan päästyämme.

























           

Milloin viimeinen jääkausi päättyi?


Mikon, 2.lk kuva kalliosta.

 

Sen jälkiä saatoimme tunnistaa graniitti-gneissiyhdistelmistä rantakallioilta.

Erityisesti Mikon ja Väinön, molemmat 2.luokkalaisia, kiinnostuksen kohde on viimeinen Veiksel-jääkautemme, jonka päättymisestä arvioidaan kuluneen
n.13 000 v.
- tämän selvitimme luokkaan palattuamme







Itämeri herätti paljon kysymyksiä:
* Onko Itämeressä vuorovettä?
* Mistä nousu-ja laskuvesi eli vuorovesi   oikein syntyvät?
Lisäopiskeltavaa siis kuun kierrosta ja maapallon pyörimisliikkeestä ja asennon vaihtumisesta napoihin nähden saimme, kun taas pääsimme luokkaan.

Amyn, 3.lk kuva ulapalle päin.

Maistoimme - ei maistu suola!

* Vesi onkin lähes suolatonta,
onko valtamerten merivesi suolaisempaa?


Tiedämme, että Itämeri on hyvin haavoittuva ekosysteeminsä takia.
Opittiin myös, että Itämeri on hyvin matala, murtovesiallas, joka sijaitsee mannerlaatan päällä. (Timo Sormunen, Itämeri tervehtyy yhteisvoimin-artikkeli, Roskis-lehdessä 2017)

 

Tällaisen kauniin luontokuvatervehdyksen jätämme retkeltämme teille, hyvät lukijat!
1.luokkalaisen kuva.