Opintokäyntimme Inkoon paloasemalle
22.11 oli sovittuna päivä, jolloin meiltä testattaisiin ympäristöopissa opiskeltuja asioita paikan päällä.Olimme opiskelleet koko ryhmä 5.luokan kurssista palamisesta, kemiallisesta reaktiosta, haitallisista kaasuista ja tietenkin sammuttamisesta. Pääsimme opintokäynnille Inkoon paloasemalle.
 |
| Jonas ja Kalle ottivat meidät vastaan ja aamupäivän käytännön testimme saattoi alkaa. |
Kuulimme asioita Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta, Inkoon VPK:sta - oppilaitamme kiinnosti kaikki mahdollinen. Jonas esitteli syttymiseen ja palamiseen liittyen videon, tenttasi osaamistamme ja kaikki olivat tyytyväisiä, kun Jonas kertoi, että läpäisimme hienosti teoriaosuudet. Lisäksi Jonas ja Kalle vastasivat oppilaiden kysymyksiin, miten toimia erilaisissa tulipalotilanteissa.
Jännittävin osuus oli varmasti se, kuinka pääsimme savuhuoneeseen ja saatoimme käytännössä kokea, kuinka keskikokoinen huone täyttyy kolmessa minuutissa savusta niin, ettei siellä näe eteensä lainkaan. Olimme kaikki hyvin tietoisia siitä, kuinka vaarallista on näkymätön ja hajuton kaasu eli häkä, jota palamisreaktiossa voi syntyä.
 |
| Sammutuskalustoa, kuva: Callum. |
Tuntumaa palomiesten arkeen saimme, kun Jonas lopuksi kellotti meille aikaa, jonka tarvitsimme täyden varustuksen pukemiseen.
Kaikki halusivat testata vuorollaan.
1 minuutin aika oli tiukka, joku tosin selvisi siitäkin ja kiipesi sammutusautoon palomiehen asu puettuna.
Kohokohtana tietenkin oli paluu koululle - sammutusauton kyydissä!
Kiitos järjestelyistä Anne, Jonas ja Kalle!
Wanhan ajan koulupäivämme 28.11.1917
Tutustuimme Suomen historiaan kuvittelemalla ja eläytymällä, millaista kiertokoulun käyminen Inkoossa on 100 vuotta sitten mahtanut olla.Tällaiselta koulupäivämme näytti:
Luokkamme oli sisustettu aikaan, jolloin kiertokoulua pidettiin talossa, josta opettajalle tarjottiin yösijaa. Inkoossa toimi vuonna 1917 vasta ruotsinkielinen kansakoulu, Fagervikin ruukissa. Lapset olivat siis tulleet kiertokouluun pitkästä matkasta, luokassa oli niin talollisten kuin torppareitten sekä kalastajien perheiden lapsia. Jatkoluokillekin riittäisi oppilaita, lapsia oli saapunut kiertokouluun kahdeksan. Se oli paljon, kun kyseessä oli suomenkielisten perheiden lapset.Pappilassa, rovasti Kjäldström ja eritoten ruustinna Anna suhtautuivat myötämielisesti suomenkielisen opetuksen järjestämiseen. He osoittivat meille pappilan liinavaatevarastona toimineesta sivuhuoneesta tiloja kiertokoulua varten. Omaa suomenkielistä koulua ei vielä ollut perustettu.
Oppilaamme tulivat jännittyneinä katsomaan, millaista opetusta opettajatar Siina Tiukka heille järjestäisi. Koulutarkastajakin oli kuuleman mukaan aikonut pistäytyä katsomaan ja kuulemaan, kuinka katekismuksen luku oli edistynyt. Molemmat olivat tehneet pitkän matkan hevoskyydillä Helsingistä asti.
 |
| Kaikki halusivat koettaa vuorollaan, vanhalla fraktuuralla kirjoitetun Katekismuksen lukeminen ei ollutkaan aivan helppoa. |
 |
| Oppilaat seuraavat opetusta kuuliaisesti, kouluhallituksen tarkastaja Dagensjöld taustalla työssään. |
juuri Fagervikin ruukin koulusta pappilaan varta vasten saapunut.
Ompelutyöt sujuivat koululaisilta hyvin. Oppilaat saivat kehuja, mutta myös ojennusta itse koulutarkastaja Dagensjöldiltä. Viittausta saimme määräyksen vielä harjoitella, kyynärvarsi pulpetilla, hyvässä järjestyksessä. Lukemisen harrastuksesta saimme kiitosta sekä hyvästä käytöksestä ja puhtaudesta. Luokasta kuultu: "Saanko minäkin lukea?" oli erityisesti ankaran tarkastaja Dagensjöldin mieleen.
 |
| 'Siina Tiukka', vai sittenkin tyttären-tyttären-tytär Kati? Koulutarkastaja Dagensjöldillä selvää samannäköisyyttä Kouluvaarimme Erkin kanssa, eikö? |
 |
| Kirjoitusta harjoiteltiin, ruskeisiin voimapaperivihkoihin sekä rihvelitauluihin. |
 |
| Elämyksistä syntyy ymmärrys ja kiinnostus historiaa kohtaan. |
