keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Muistoja marraskuulta

Opintokäyntimme Inkoon paloasemalle

22.11 oli sovittuna päivä, jolloin meiltä testattaisiin ympäristöopissa opiskeltuja asioita paikan päällä.
Olimme opiskelleet koko ryhmä 5.luokan kurssista palamisesta, kemiallisesta reaktiosta, haitallisista kaasuista ja tietenkin sammuttamisesta. Pääsimme opintokäynnille Inkoon paloasemalle.

Jonas ja Kalle ottivat meidät vastaan
ja aamupäivän käytännön testimme saattoi alkaa.

Kuulimme asioita Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta, Inkoon VPK:sta - oppilaitamme kiinnosti kaikki mahdollinen. Jonas esitteli syttymiseen ja palamiseen liittyen videon, tenttasi osaamistamme ja kaikki olivat tyytyväisiä, kun Jonas kertoi, että läpäisimme hienosti teoriaosuudet. Lisäksi Jonas ja Kalle vastasivat oppilaiden kysymyksiin, miten toimia erilaisissa tulipalotilanteissa.

Jännittävin osuus oli varmasti se, kuinka pääsimme savuhuoneeseen ja saatoimme käytännössä kokea, kuinka keskikokoinen huone täyttyy kolmessa minuutissa savusta niin, ettei siellä näe eteensä lainkaan. Olimme kaikki hyvin tietoisia siitä, kuinka vaarallista on näkymätön ja hajuton kaasu eli häkä, jota palamisreaktiossa voi syntyä.

Sammutuskalustoa, kuva: Callum.
Lopuksi siirryimme tutustumaan vielä sammutuskalustoon, jossa riitti ihastelemista ja kysyttävää.

Tuntumaa palomiesten arkeen saimme, kun Jonas lopuksi kellotti meille aikaa, jonka tarvitsimme täyden varustuksen pukemiseen.
Kaikki halusivat testata vuorollaan.

1 minuutin aika oli tiukka, joku tosin selvisi siitäkin ja kiipesi sammutusautoon palomiehen asu puettuna.


 
 

Kohokohtana tietenkin oli paluu koululle - sammutusauton kyydissä!
Kiitos järjestelyistä Anne, Jonas ja Kalle!


Wanhan ajan koulupäivämme 28.11.1917

Tutustuimme Suomen historiaan kuvittelemalla ja eläytymällä, millaista kiertokoulun käyminen Inkoossa on 100 vuotta sitten mahtanut olla.

Tällaiselta koulupäivämme näytti:

Luokkamme oli sisustettu aikaan, jolloin kiertokoulua pidettiin talossa, josta opettajalle tarjottiin yösijaa. Inkoossa toimi vuonna 1917 vasta ruotsinkielinen kansakoulu, Fagervikin ruukissa. Lapset olivat siis tulleet kiertokouluun pitkästä matkasta, luokassa oli niin talollisten kuin torppareitten sekä kalastajien perheiden lapsia. Jatkoluokillekin riittäisi oppilaita, lapsia oli saapunut kiertokouluun kahdeksan. Se oli paljon, kun kyseessä oli suomenkielisten perheiden lapset.

Pappilassa, rovasti Kjäldström ja eritoten ruustinna Anna suhtautuivat myötämielisesti  suomenkielisen opetuksen järjestämiseen.  He osoittivat meille pappilan liinavaatevarastona toimineesta sivuhuoneesta tiloja kiertokoulua varten. Omaa suomenkielistä koulua ei vielä ollut perustettu.

Oppilaamme tulivat jännittyneinä katsomaan, millaista opetusta opettajatar Siina Tiukka heille järjestäisi. Koulutarkastajakin oli kuuleman mukaan aikonut pistäytyä katsomaan ja kuulemaan, kuinka katekismuksen luku oli edistynyt. Molemmat olivat tehneet pitkän matkan hevoskyydillä Helsingistä asti.

Kaikki halusivat koettaa vuorollaan,
vanhalla fraktuuralla kirjoitetun Katekismuksen lukeminen ei ollutkaan aivan helppoa.
 



Oppilaat seuraavat opetusta kuuliaisesti,
kouluhallituksen tarkastaja Dagensjöld taustalla työssään.
Käsityötä meille opetti Fröken Söderlund,
juuri Fagervikin ruukin koulusta pappilaan varta vasten saapunut.
Ompelutyöt sujuivat koululaisilta hyvin. Oppilaat saivat kehuja, mutta myös ojennusta itse koulutarkastaja Dagensjöldiltä.      Viittausta saimme määräyksen vielä harjoitella, kyynärvarsi pulpetilla, hyvässä järjestyksessä. Lukemisen harrastuksesta saimme kiitosta sekä hyvästä käytöksestä ja puhtaudesta.  Luokasta kuultu: "Saanko minäkin lukea?" oli erityisesti ankaran tarkastaja Dagensjöldin mieleen.                                                           
'Siina Tiukka', vai sittenkin tyttären-tyttären-tytär Kati?
Koulutarkastaja Dagensjöldillä selvää samannäköisyyttä
Kouluvaarimme Erkin kanssa, eikö?
 
Kirjoitusta harjoiteltiin, ruskeisiin voimapaperivihkoihin
sekä rihvelitauluihin.

Elämyksistä syntyy ymmärrys ja kiinnostus historiaa kohtaan.

 

Marraskuun jaksomme päättymisen myötä toivotamme Itsenäiselle Suomelle erinomaista
100-vuotissyntymäpäivää 6.12.2017!
 


maanantai 20. marraskuuta 2017

Talvea odotellaan...

Perjantaivierailu aarilla

Variksenmarja löytyi!
Kuva: Callum
Lähdimme perjantaivisiitille, merkitsimme tolpat ja Callum etsi variksenmarjan. Kuva toimi apuna - hyvin löytyi!

Vettä on aarin keskikohdassa jo reilusti 25 cm, metsänpohja on läpeensä märkä, sademäärät ovat olleet ennätyksellisiä.


Marraskuinen juolukka oli varpuna tunnistettavissa marjoistaan.
Kuva: Callum

                          Tälle viikolle on luvattu pakkasia, seuraamme talven tuloa, perjantaihin!

torstai 16. marraskuuta 2017

Marraskuun maisemia meiltä ja maailmalta

Syysloman jälkeen

 
 
Oppilaat aloittivat ahkerasti koejaksonsa Inkoossa, keskittyen suomen kielen ja matematiikan tehtäviin. Jokaisella oli mapissaan henkilökohtaisia tehtäviä, silloin mitataan juuri niitä asioita, joita kyseinen oppilas oli syksyn jaksossaan tavoitellut.

Oikeinkirjoitusta, lukemisen ymmärtämistä, kielentuntemusta.
 
                                                                                                 
 
Peruslaskutoimituksia, sovellusta, geometriaa.



Oppilaiden ahertaessa kotimaassa, Kati oli virkavapaalla Keski-Floridassa.

Talven tulo ja lämpötilojen reipas lasku lokakuun viimeisimpinä päivinä osui kummallekin mantereelle samalle viikolle.


 
 
Syntyi ajatus vaihtaa kuvatunnelmia ja tarjota ne lukijoillemme rinnakkain tarkasteltaviksi.
Marraskuun 1. päivä asettui kuvapäiväksi sekä Inkoossa että Keski-Floridassa, vaikkei asiaa oltu erikseen sovittu. Ilahduttava sattuma!
 

Metsätyypeissä on eroja

 
Floridassa on koko vuoden melko lämmintä, kostean ja lämpimän ilmaston myötä ainavihantia lehtimetsiä, joissa kasvaa palmuja, pinjamäntyjä ja sypressejä. Aluskasvullisuus on tiuhaa, jopa trooppista, eläimistä eksoottiset kilpikonnat, käärmeet, sammakot, yllätyksenä myös runsaat valkohäntäpeurat juuri Lake Nonan alueen puistomaisissa metsissä.
 


Metsä on vaikeakulkuista,
- North Lake Park, Lake Nona.
 
Inkoon tutulla aarillamme syksyn eteneminen näyttäytyy tyypillisesti, havut pysyvät vihreinä, lehtipuut ovat varistaneet jo lehtensä ja lehtivihreä on varastoituna ensi kevään kasvukautta varten.
 
Kuva: Callum
 
 

Marraskuun 1. päivän tunnelmia

Inkoossa
Kuva: Roni
 
 
Lake Nonassa, Floridassa
 

Valmistelemme palstalla talven tuloa

Perjantaina 17.11 palstavierailulla mittaamme ja merkitsemme korkeusmitat palstatolppiin lumen syvyyden mittaamista varten. Asetamme lämpömittarit talven lämpötilojen seurantaan.
Kuvaamme ja tallennamme matalalta paistavan auringon ja hiljaisen marraskuisen metsän tunnelmia.
 
Kuva: Callum
 
 
Metsän pohja on nyt poikkeuksellisen runsaiden syyssateiden takia niin märkä, että aarille on muodostunut ns. pintalampia, joissa vesi tuntuu pysyvän. Metsän pohjaan ei tunnu enää imeytyvän vettä, vaan se jää pinnalle muodostamaan lampareita.
 
Kuva: Roni
 
Jäämme seuraamaan taas uutta palstailmiötä.
Tervetuloa joukkoomme!
 
 


sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Opintoretki Elisaareen 5.10


Inkoon vierassatamassa Tryggve Henrikssonin
venetaksiin lastautuminen, retkiaamu 5.10 klo 9.30.

Odotettu retkipäivä koitti

Olimme lähdössä matkaan pienryhmän kahdeksan oppilasta, Anne-ohjaaja, Erkki-kouluvaari ja Kati-ope. Edellisenä päivänä retkiohjelmaa kertaillessamme, alkoi tunnilla hiipiä pelko jatkuvasta sateesta seuraavalle päivälle.
 Olimme saaneet 
 Aili ja Yrjö Rasin säätiöltä apurahan opintoretkeemme, suunnitelleet kaiken huolella. Yksikään oppilas ei edes halunnut harkita retken siirtämistä paremman sään kohtaan. Venetaksikin oli jo aikaa sitten varattu.

Päätimme varustautua hyvin ja käydä rohkeasti matkaan:

Ja kuinka sitten kävikään...


Perillä hiljentyneessä saaressa.

Miksi Elisaareen?

Olemme jo kokeneita metsäpalstan ja blogin pitäjiä, tutkineet lähimetsäämme kiinteästi yli vuoden ajan. Toivoimme saavamme uutta elämystietoa sen lisäksi, mitä saatoimme tästä eräästä Suomen hienoimmista  tammimetsästä etukäteen opiskella. Siksi anoimme apurahaa juuri tänne Inkoon saariston helmeen. Teimme matkan meritse ja saimme kokea syksyisen saariston kauneuden.
Suurena apuna opiskeluissa on ollut Kristin Lauharon kokoama tieto

Tämä Älgsjölandet-nimisen saaren luontainen tammiesiintymä on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi v. 1994 ja tarjoaa mahtavan aarreaitan metsäntutkimukseen ja suomalaisen metsähistorian opiskeluun luonnossa. Tutkimme saarta 2,3 km luontopolkua pitkin kulkien ja kuvaten.
Raportointi kuuluu apurahan saajien velvollisuuksiin - meille on kunnia kertoa oppilaiden luontokuvin ja sanoin, mitä metsä meille puhui.


Rehevä tammi entisellä merenpohjalla.
Opimme lisäksi vaihtelevassa maastossa lisää kasveista, saatoimme testata ympäristöopin ravintoketjun ja yhteyttämisen oppimme. Luontopolun varrella havaitsimme valtavat erikoiset tammet, mutta myös runsaasti metsävaahteroita sekä tervaleppiä.

Saarella on laidunmaita, pieniä jännittäviä siltoja, pitkospuita sekä vaihtelevaa mäntyistä kangasmetsää saaren pohjoisosassa. Maastossa riitti myös kumpareita, kalliotakin. Jopa yhden vaikeahkon tunnistustehtävän liitämme tähän raporttiimme.



Oppilaiden kuvaustehtävien satoa ja raporttimme SMY:n hankkeessa
 https://www.smy.fi/metsa-puhuu/

Retken jälkeen kaikilla oppilailla oli omille iPadeille kuvatuista luontokuvista esittää MUISTOT-sovelluksella musiikilla varustetut pienet 'elokuvat' retkestä. Katselimme niitä heti seuraavana päivänä. Aivan upeita ja niin paljon muistoja ja faktoja!

Nämä kuvat on jokainen oppilas valinnut kuvakoosteestaan, kirjoittanut kotitehtävänä kuvatekstinsä viikon aikana ja siirtänyt ne nyt tähän luokan blogiin, osaksi raporttiamme.  


"Moi,  tule retkelle!
Tämä puu oli isompi kuin minä."
 Teksti ja kuva: Amy, 4A  
                         
"Älä unohda tätä paikkaa!"
-  Callum, 4A 



Tunnistatko
sinisen sienen kuvasta?            

"Metsä puhui meille.
Metsä sanoi:
älkää unohtako tätä retkeä!"
Teksti ja kuva: 5A-luokkalaisemme


Tultiin Elisaareen venetaksilla

Kuva ja teksti: Antsi (Andero) 6b (pr2)




"Metsä puhui,
että olitte ystävällisiä kun ette roskanneet ja veitte roskat pois."


Kuva: Miko 3b
"Jos ihmiset jatkavat roskaamista\saastuttamista.
niin tuollaista kauneutta ei enää ole. Metsät on super kivoja ja kukaan ei halua. että karhuilla, susilla ja  kaikilla eläimillä ei ole kotia."
                            - Miko, 3b




" #Metsä puhuu: jos ihmiset
jatkavat roskaamista, niin tuollaista kauneutta ei enää ole. Tule uudelleen retkelle,
oli kiva nähdä teitä, tulkaa pian!"
Kuva ja teksti: 5A-luokkalaisemme

Eevi 3B

"Älä unohda tätä paikkaa!
Palaa joskus takaisin kiitos.
Älä lähde.
Älä roskaa tätä metsää!
Palaa joskus T.Metsä"













"Tule retkelle ja katsele maisemia Elisaaren metsään."
- Roni 6B
Olemme kiitollisia saamastamme apurahasta.

On hienoa olla osa isompaa  hanketta!

Jatkamme Suomen  metsien ja asutushistorian tutkimista. Kati on opettajana kiinnostunut myös isompien oppilaiden kanssa CASE FOREST-opetusmenetelmästä, josta myös käytetään nimeä DESIGN-suuntautunut pedagogiikka.
Se osoittautuu Elisaaressakin vallan mainioksi, perustuuhan siinä ilmiöiden opiskelu oppijoiden omiin kysymyksiin. Ja ulkona luonnossa niitä riittää.





Luokkaopiskeluihin taas on paljon hyvää tarjolla, itse pidän SuomenMetsäyhdistyksen Opeta & Opi-materiaaleja erinomaisina. Havina on verkossa oleva maksuton Suomen Metsäyhdistyksen tuottama pelillistetty opetusmateriaali suomalaisesta metsien käytöstä aina jääkaudesta tulevaisuuteen.


Iloa ja inspiraatiota metsäaiheen monialaisiin opintoihin täältä
https://twitter.com/metsapuhuu?lang=fi

sekä hienoja syyslomapäiviä lukijoillemme,
toivottelee Merituulen PR2.








maanantai 9. lokakuuta 2017

Kokemuksia kahvilasta


Projektiviikon jälkeen - oppilaiden kirjoitustöitä

 
Perjantai 29.9.2017 Cafe lumme
Perjantaina kaikki oppilaat olivat innoissaan.
Kahvilaa oli kivaa tehdä.
Kaikki olivat harjoitelleet kovasti ja kunnolla ja sen kyllä näki.
Vaikeista vaikeimmat päässälaskut voitettiin.
                                                                 - Miko, 3.lk  
2.10.2017
Cafe  Lumme  työni 
Olin  onnistunut  myymään  tosi monta  harjaa. Se oli kivaa. Sen jälkeen menin kahvilaan apuun. SE loppui 13:00, vaikka söimme iskäni kanssa 13:00:n jälkeenkin. Söin suklaakakkua, jonka nimi oli oikeastaan Sacherkakku. Se oli todella kiva päivä, josta oli hyvä tehdä rahalaskuja, jotka oli helppoja (piece of cake), joka oli hauska päivä mistä suurin osa ei tiennyt ensin mitään. 
                                                                              - Andero, 6.lk
                                                                  
Kahvilan hinnasto.
 
3.10.2017

Meidän Cafe Lumme oli kiva.
Meillä oli paljon kakkuja.
Minun työni oli myydä kakkuja ja pullia.
Meillä kävi paljon asiakkaita.

Saimme paljon rahaa retkeä varten.
            - Callum, 4.lk
                                                                                                                                                                                          

Cafe Lumme Antiques
 
Perjantai

Perjantaina meillä oli Cafe Lumme.
Meillä oli kahvila ja antiikkikirppis.
Minä ja Eevi olimme tarjoilijoita.

Minä olin kassalla perjantaina.
                                                      Amy, 4.lk

Siispä nähdään taas - ensi kerralla onkin vuorossa raportti
 opintoretkestämme Inkoon Elisaareen.

Näihin tunnelmiin, sanoihin ja kokemuksiin on mukava päättää syksyn Cafe Lumme
projektimme - retkistämme raportoimme jatkossa tietenkin täällä blogissa, tuttuun tapaan!
                                                          
                                                            Tammimetsässä tavataan!





 




















 
                 


































 


 

















sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Cafe Lumme oli menestys!

Millainen tarkalleen?

Siitä saat lukea oppilaiden koostamia kokemusraportteja täältä blogistamme,
kunhan ne tällä viikolla valmistuvat. Raportit ovat oppilailla kirjoitusläksyinä alkuviikosta.

Oppilaat kokoavat ajatuksia projektiviikkojemme huipennuksesta ja pop up-kahvilastamme eli viime perjantaina vietetystä Koulun ja kodin päivästä.
Cafe Lumme oli meille valtava ilo yhteisestä onnistumisesta, kaikki oppilaat kokivat osaamista ja menestymistä myös omissa tavoitteissaan. Yrittäjyyskasvatus kantoi ensimmäisen tuntuvan hedelmän meille, alamme pohtia millaiseen opintoretkeen hankitut varat haluamme käyttää. Opimme, että työnteko ja ponnistelu kannattaa.

Kiitos kaikille kahvilapuodissa vierailleille.

                                       Kiitos!
                                          t. Pienryhmän väki

torstai 28. syyskuuta 2017

Rahalaskuja ja kaupankäyntiä

👍Monialaiset opintomme, osa 2
Matikan opiskelu on saanut aivan uuden ulottuvuuden.



Tytöt matikantunnin lopussa,
ope laittelee kahvilapöytiä paikoilleen,
Miko taltioi projektilaisia.
Kaikki haluavat oppia tietämään, kuinka paljon ostokset maksavat ja paljonko on annettava rahasta takaisin. Arkitaitoja siis otetaan haltuun ja siksi harjoitellaan.
Näyttökokeemme ja oikean elämän matikan koe on perjantaina 29.9, kun luokka muuttuu oikeaksi Kahvilapuodiksi.

Vietämme tämän projektiviikkomme päättymistä Kodin ja koulun päivänä 29.9, jolloin asiakkaita Cafe Lumme-kahvilaamme odotellaan jo innolla.





Erinomaiset ja kivat ostosten harjoittelusivustot löytyvät vaikkapa täältä:
papunet.net/materiaalia/pelit/papumarket

Terveisiä vaan Papunetin Papumarketista PR2:lta, hyvin sujuivat ostokset.

Ja varsinkin: paljonko rahaa tulee antaa ostosten jälkeen takaisin?
Harjoiteltu on!
Meillä projektiviikkomme on ollut työntäyteinen - urakkaläksyjä, kirjoitusta käsin, projektin kirjaamista ja kuvaamista. Ope rakastaa iPadin Muistiinpanot-sovellusta - helppo, nopea, yksinkertainen, kulkee aina matkassa, voit kuvata tilanteessa tai poimia kuvakirjastostasi ja valmista tulee!

Sitä käytämme paljon ja säännöllisesti. Suosittelemme lämpimästi.

Monialainen projektiviikko on ollut ilolla täyttynyttä tekemistä ja oppimista, yhdessä ja yhteisen tavoitteen eteen.


Myyntipöytä ja matikan harjoittelupisteemme luokassa.
Kuva: Miko, 3.lk
Aika siistiä, eikö?
Kuvat: Miko, 3.lk


Kahvilapuotimme Cafe Lumme on valmis.

Huomenna nähdään - tervetuloa!